Etävastaanotoilla joustavuutta
Mulle ruotsinkielellä toimiminen tuli arkipäiväiseksi jo alakoululaisena, kun perheen kanssa purjehdimme Turun saaristosta kesälomalla Ahvenanmaalle ja Tukholmaan. Jos halusi ostaa jätskiä, oli pakko harjoitella numerot ja jätskimaut, sekä kiitokset. Motivaatio uuden kielen ymmärtämiseen oli korkea, kun ilman sitä ei pärjännyt. Samalla innolla jatkoin opintojani lukion loppuun asti. Korkeakouluopintoni aloitin Åbo Akademissa ruotsiksi ja lääketieteen opinnoistani suoritin yhden lukukauden vaihdossa Ruotsissa.

Eri kielillä toimiminen koetaan usein vaikeaksi. Moni lääkäri toivoo vastaanotolle ammattitulkkia, mikäli potilaan suomen kielen taito ei ole kovin hyvä. Lääkäreiltä kuitenkin odotetaan virkamiehinä myös toisen kotimaisen kielen hyvää hallintaa ja kykyä hoitaa potilaita ruotsiksi. Tulkkia ei näissä tilanteissa käytetä koskaan. Potilasturvallisuuden näkökulmasta riittävä kielitaito on avainasemassa, mutta hyvän hoidon turvaamiseksi tulee kommunikoinnin olla sujuvaa, ei pelkästään riittävää.
Lääkärin töitä hakiessani, olen ottanut ensisijaisesti huomioon sijainnin ja yksikön maineen, mutta myös palkkatason. Olen ollut hirmuisen tyytyväinen kaikkiin aiempiin työpaikkoihini. Minua on kuitenkin harmittanut, etten ole päässyt juurikaan hoitamaan potilaita toisella kotimaisella. En kuitenkaan haluaisi vaihtaa lähellä sijaitsevalta terveysasemalta kauemmas töihin vain siksi, että haluan ylläpitää kielitaitoani. Toisaalta säälin niitä terveysasemia, jotka ovat ongelmissa, kun kielitaitoista henkilökuntaa ei ole saatavilla.
Yhtenä positiivisena asiana tulevien hyvinvointialueiden myötä näen mahdollisuuden etäpalveluiden laajempaan käyttöönottoon. Kaikissa vaivoissa ei välttämättä tarvita lääkärin paikan päällä tekemää tutkimusta ja olenkin hoitanut onnistuneesti useampia asioita puhelimitse tai chat-vastaanoton kautta. Usein puheluissa on kyseessä aiemman vaivan kontrolli tai laboratoriotulosten läpikäynti. Muitakin asioita voi kuitenkin hoitaa sujuvasti myös potilaan ollessa kotonaan. Esimerkiksi ihotaudit ja verenpainelääkityksen muutokset eivät läheskään aina vaadi fyysistä käyntiä terveysasemalla.

Etävastaanottojen käyttö niille sopivissa tilanteissa säästäisi potilaan matkalta terveysasemalle. Lisäksi on mahdollista parantaa palveluiden laatua, kun oikeasti kielitaitoinen lääkäri voi hoitaa potilaita fyysisestä etäisyydestä huolimatta. Aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että työssäjaksaminen paranee, kun omaan työhön voi vaikuttaa. Mahdollisuus tehdä yksi päivä etätöitä viikossa olisi ainakin itselleni mieluisa tapa hoitaa potilaiden asioita jatkossa.
Kirjoitin aiheesta ruotsiksi lyhyen kannanoton marraskuussa. Se julkaistiin Åbo Underrättelser -lehdessä ja on luettavissa lehden nettisivuilta linkkiä klikkaamalla.