Kyseenalaistamisen taito

14.11.2021

Eräällä Asklepios-ohjelman kurssilla katsoimme videon rasvasodasta. Kyseessä on pätkä 16.9.2010 Ylen A-talkin keskustelusta, jonka aiheena on tyydyttyneen rasvan haitat. Tällaista polarisoitua keskustelua, jossa eri asiantuntijat puolustavat uskonnonomaisesti omia poteroitaan, näkee valitettavasti välillä myös tieteenharjoittajien keskuudessa. Sitä toivoisi tieteentekijöiden tietävän paremmin, mutta A-talkin keskustelussa molemmat osapuolet puolustavat tunnekuohun keskellä omia kantojaan ja unohtavat objektiivisuuden.

Tutkimusnäyttö ei ole koskaan aukotonta ja riippuu paljolti tutkimusasetelmasta ja sekoittavien tekijöiden huomioimisesta, että millainen tulos saadaan. Tämä korostuu erityisesti monitekijäisempiä asioita tutkittaessa. Fysiikassa on helpompi osoittaa, että samankokoiset kappaleet syrjäyttävät saman verran vettä upotettaessa ne täyteen astiaan. Fysikaalisissa mittauksissa voidaan esimerkiksi aina valita sama lämpötila kokeen suorittamiseen.

Esimerkiksi sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden ja taudinkuvan yhteys ei ole vastaavasti osoitettavissa. Sekoittavia tekijöitä on paljon enemmän, eikä niitä voida eliminoida samalla tavalla. Miten järjestetään kahden ihmisen elämät vuosikymmeniksi samanlaiseksi rasvan määrää lukuun ottamatta? Keskustelussa molemmat sivuuttavat täysin kaikki muut asiat, jotka vaikuttavat valtimotautien esiintyvyyteen ravinnon rasvojen ohella.

Mua kiinnostaisi tietää jonkun mediatutkimukseen perehtyneen teoria siitä, miksi vastakkainasettelut myyvät niin hyvin. Itse olen jotenkin kyllästynyt näihin kärjistyksiin ja luenkin mieluiten vähän neutraalimpaan sävyyn kirjoitettuja tekstejä tai katson paneelikeskusteluja, joissa ihmiset pyrkivät löytämään yhteistä maaperää toistensa kritisoinnin sijaan. Tämä ehkä heijastelee myös omaa maailmankatsomustani ja tapaani ymmärtää ihmisyyttä. Olen huomannut tulevani hyvinkin erilaisten ihmisten kanssa toimeen ja viihtyväni lääkärin roolissa osittain juuri siksi. Löydän kaikkien kanssa aina jotain yhteistä maaperää, jonka päälle voi rakentaa luottamusta. Tämä ei tarkoita, että olisin kaikkien kanssa aina samaa mieltä, tai edes ymmärtäisin heidän ajattelutapaansa. Voin kuitenkin ymmärtää, että toiset tulevat erilaisesta sosiaalisesta ympäristöstä ja se vaikuttaa heidän tapaansa hahmottaa maailmaa. Myös rasvasodassa ymmärrän molempia osapuolia: tutkimusnäyttö ei ole yksiselitteistä ja omaa maailmankuvaa järkyttävät tutkimustulokset torjutaan mieluummin kuin muutetaan omaa käsitystä. On helpompaa puolustautua ulkoista uhkaa vastaan, kuin kyseenalaistaa omia käsityksiään, saati myöntää olevansa väärässä. Pelko oman maailman murtumisesta on todellinen, jos se perustuu vakaalle uskolle ilman faktapohjaa.

Pelko oman maailman murtumisesta on todellinen, jos se perustuu vahvalle uskolle ilman faktapohjaa.

Mä oon kasvanut kyseenalaistamaan melkein kaiken ympärilläni ja se jos mikä on välillä raskasta läheisille. Oon teininä kyseenalaistanut vanhempien säännöt ja vaatinut kunnollisia perusteluja arjen yksinkertaisillekin asioille. Miksi sänky pitää pedata joka aamu? Miksi kaverit saa viikkorahaa ja mä en? Miksi meidän pitää olla koko kesä aina purjehtimassa? Kysymystulvaan nähden yllättävän harvoin kumpikaan päätyi käyttämään inhokki-perusteluani eli "koska minä sanon niin". Toisaalta kyseenalaistaminen ja perusteluiden etsiminen on tuonut myös varmuutta omaan toimintaan. Voin rehellisesti seistä edustamieni asioiden takana, kun oon pohtinut omia näkemyksiäni monelta eri kantilta. Tarvittaessa myös muutan näkemystäni, jos parempia perusteluja löytyy. Mikään ei ole kiveen hakattua.

Miksi on hirmuisen hyvä kysymyssana. Se haastaa pohtimaan niin isojen kuin pientenkin asioiden taustaa sen sijaan, että tyytyisi toteamaan asian olevan näin. Monet keskustelut tuntuvat nykyään olevan rasvasodan kaltaista argumenttien heittelyä, jossa kovaäänisin tai vakuuttavin puhuja vie voiton riippumatta argumenttien laadusta. Kaipaisinkin keskustelukulttuuriin lisää miksi-kysymyksiä, joiden avulla voi oikeasti ymmärtää toista osapuolta. Vain yhteistyöllä voidaan luoda parempaa tulevaisuutta kaikille.